Turun Sanomissa 14.11. kunnanjohtaja Tom Simola ihmettelee kansanäänestysaloitetta.
Kemiönsaarella hanke etenee takkuillen, sillä kunta palautti epäselvän ja epätäydellisesti kirjoitetun äänestystä vaativan adressin tarkennettavaksi.Lisäksi TS:n artikkelin mukaan opinahjojen kohtaloon ei äänestyksellä enää voi vaikuttaa. "Lisäksi adressin nimet on kirjoitettu puutteellisesti, kaikkien käsialasta ei saa edes selvää.
- Adressissa ehdotetaan, että järjestetään kansanäänestys kouluista. Olemme kovasti miettineet , mistä näillä eväillä lopultakin äänestettäisiin kyllä tai ei, sanoo kunnanjohtaja Tom Simola.
Kemiönsaaren väki sai vuoden loppuun asti aikaa täsmentää äänestysesitystään ja pistää nimilistat kuntoon."
Tähän todettakoon, että nimiä listassa oli yli 1200, joista tosiaan 130 niin epäselvästi kirjoitettuja, ettei listoja läpikäydessä pystytty niitä varmasti tulkitsemaan. Siis yli 1000 nimeä on selvästi kirjoitettuna. Nimiselvennyksiä ei ollut kaikkien nimien kohdalla, mutta suurin osa oli kuitenkin luettavissa. Kaikissa oli osoite, suuressa osassa katuosoite, mutta monesta ei ollut täydellistä osoitetta, vaan esim. Kemiö, Dragsfjärd tai Genböle (eli kuitenkin käytännössä esim. postinjakelua varten tarpeeksi tarkka osoite niissä tapauksissa missä ei monta samannimistä). Kunta sai puhtaaksi kirjoitetun nimilistan yhdessä alkuperäisten kansanäänestysaloitelistojen kanssa. 5 prosenttia äänioikeutetuista on runsaat 300 (viime kuntavaaleissa äänioikeutettuja oli 6043). Luulisi, että näin moneen saadaan aika nopealla aikataululla lisättyä myös ammatti tai toimi, sillä tämä on listoista puuttuva muodollisuus.
Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 16.7.1990/656
4 § (22.12.1995/1649)
Kuntalain 31 §:ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa kunnan asukkaiden aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita. Aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.
TS jatkaa kirjoitusta: "Tom Simolan mielestä olisi hyvä , että valtuusto pääsisi päättämään kansanäänestyksestä.,mutta kalliiksi äänestys tulisi, sillä lasku on vähintään 25.000 euroa."
Tähän sanottakoon, että asian kyllä saa tuoda valtuuston päätettäväksi vaikkei kakkia muodollisuuksia täytetä. Näin toimittiin vaakunakansanäänestyksen kohdalla Raaseborgissa. Siitä puuttui sekä osoitteet että ammatit mutta nimiä oli valtavasti (niin kuin Kemiönsaaressakin), eli asia otettiin valtuustoon. Päätös oli ettei kansanäänestyst järjestetä. Siinäkin tapauksessa kyse oli jo valmiista päätöksestä mistä haluttiin uusi päätös kansanäänestyksen tuloksen pohjalta. Näin tiestysti myös Kemiönsaaressa, eli valtuuston olisi tietenkin kumottava aikasemman päätöksensä, jos valtuusto tulisi siihen tulokseen että kansanäänestys olisi järjestettävä.
Tässä tilanteessa on myös syytä muistaa, että samalla kun kansanäänestysaloite luovutettiin, kunta sai myös aloiteet Mjösundin, Tjudan ja Ytterkullan koulujen säilyttämisestä, eli vetoomukset uudesta päätöksestä näiden koulujen kohdalla. Näiden aloitteiden takana on selvästi kuntalain vaatimat 2 prosenttia äänioikeutetuista - eli niitä on käsiteltävä valtuustossa - eikä tavallisten kansalaisaloitteiden suhteen ole mitään muotovaatimuksia esim. ammatista. Kuntalain mukaan aloitteet on käsiteltävä 6 kuukauden sisällä, kansanäänestysaloite "välittömästi". Mikään ei estä ripeämpää toimintaa tavallisten aloitteiden osalta (ja kansanäänestysaloitekin on luokiteltavissa tavalliseksi aloitteeksi niin kauan kuin se ei täytä kaikkia muotovaatimuksia).
Ruotsinkielisessä tekstissä on lisää argumenttaja, mm. jätettyjen valitusten merkityksestä ja kunnan mahdollisuudesta erottua edukseen hyväksymällä aloitteet koulujen puolesta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar